Ovikello soi uudestaan mutta tällä kertaa se soi kärsimättömästi. Max ja Olivia vilkaisivat vielä toisiaan sitten Max sanoi -minä menen avamaan. Olivia alkoi keittämään kahvia. Hänen kädet jähmettyi,kun kuuli eteisestä kantautuvat äänet. He ovat täällä. Olivia kuuli kuinka Helena selitti että lähtivät aikaisemmin että ei tule matkatressiä. Niimpä,niin. Tosiaan matkatressiä. Olivia ajatteli vähän hieman katkerasti. - lumimyrskyäkin oltiin luvattu Helena sanoi hymyillen Maxille kun Olivia saapui eteiseen. Helenan hymy hyytyi vakavaan katseeseen kun hänen katseensa osui Oliviaan.
Helenan kädessä oli paperikassi josta pilkisti joulukoristeita. Punaisia joulukuusen palloja, ja kimaltavaa nauhaa. Olivian olisi tehnyt mieli tokaista, että löytyy meiltäkin joulukuusen koristeita. Mutta jätti sanomatta.
-Eikö täällä saa kahvia? Helena kysyi ärtyneeseen tyyliin. - tottakai saa Olivia vastasi ja kiirehti takaisin keittoon kahvin keittöön. Olivian perässä tuli Kaisla. - toin teille joulu iloa Kaisla sanoo ja nostaa samalla joulukakan pöydällä. Olivia ei ehdi sanoa kuin kiitos, kun Helena tulee keittiöön ja kysyy nenäänsä rypistäen - mikä täällä tuoksuu?
Silloin Olivia tajuaa että eilisten palaneiden pipareiden jäljiltä keittiössä tuoksuu vielä hento käry.- no tuota... Oliva yrittää aloittaa, mutta Helena oli jo kiinnittänyt huomion pellillä oleviin pipareihin. - ei, aina voi onnistua Helena sanoo hieman lempeämmin,mutta Olivia tiesi ettei lause ollut hänelle tarkoitettu.
Kahvi oli valmasta. He istuivat pöydässä kun Helena kysyi - mites joulu valmistelut? Max vilkaisi Oliviaa ja sanoi -no, en vielä tiedä. Mutta joulukuusi tuodaan olohuoneeseen aatonaattona. - hieno, toin joulukuusen koristeita. Helena sanoi. Olvia aavisti että joulusta ei tulisi hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti