Tänään, pyhäinpäivänä muistelemme niitä jotka ovat lähteneet pilvien reunalle. Se suru ja kaipaus ei koskaan katoa, mutta se muuttaa muotoaan. Muistoissa kannamme heitä aina mukana. On hetkiä, jolloin muistamme hän olisi tehnyt sen näin, hänen kanssa oltiin siellä. Hän sanoi näin. Meidän rakkaus ei heitä kohtaa kohtaan koskaan katoa. Me muistamme ne aina.
Pyhäinpäivänä käydään haudalla sytytämme kynttilän, muistelemme heidän elämää täällä meidän kanssa.
Kynttilät syttyy, ilta on hiljaa,
taivas pukeutuu hopean siltaan.
Tuuli vain kuiskaa, muistojen ääni,
lämpö jää sydämeen, ikuinen ääni.
Jokainen liekki on rakkauden valo,
jokainen kipinä — muiston talo.
Ei kukaan meistä katoa pois,
niin kauan kuin sydämessä soi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti