Rakas,kesä nyt kun lehdet putoilee
Ja ilma tuoksuu, marjoille ja sateelle. Sinun lämpösi on muisto hiljainen, kuin laula joka soi tuulen lailla.
Kävelen polkua missä ennen tanssin, nyt kenkien alla rasahtaa syksyn ruskeat lehdet. Aurinko painuu varhin mailleen ja minä mietin jäikö sinusta mitään minulle lainkaan.
Muistan järven, sen tyynen pinnan. Kuinka heikastuit,siitä niin kirkkaana. Kuinka nauru kantaantui iltaan asti. Nyt vain hiljaisuus,jota sade laskee raskain askelin.
Omenat kypsyneet ovat. Siellä missä kesä sinua odottaa. Ja minä Kiedon kaulahuivia ja annan tuulen kertoa tarinaa varjon lailla.
Kesä sinua en unohda vaikka olet muisto vain. Vaikka illat käyvät pimeäksi.ja jokainen tähti kuiskaa
" kaipauskin on lämmintä, sydän sen muistaa "
Ja kun kevät lumen alta nousee. Sinun laulusi uuteen aamuun nousee. Mutta siihen asti kun luonto jäätyy ja lepää. Minä säilytän sinut - sydämmen kesään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti